Chapultepec 1.5

Bosque de Chapultepec
Mexico City, 11100
Mexico

About Chapultepec

Chapultepec Chapultepec is a well known place listed as Lake in Mexico City , Landmark & Historical Place in Mexico City ,

Contact Details & Working Hours

Details

Chapultepec, espanjaksi usein Bosque de Chapultepec, on Méxicossa sijaitseva puisto. Se kuuluu maailman suurimpiin kaupunkipuistoihin ja toimii sekä virkistysalueena että kulttuurielämän keskuksena. Puistossa on mm. useita museoita, kaksi huvipuistoa, eläintarha ja vesialueita. Puiston historiallisesti merkittävin osa on kukkula, jolla sijaitsee nykyisin historiallisena museona toimiva Chapultepecin linna.Puiston osatPuisto koostuu kolmesta osasta, jotka on liitetty siihen eri aikoina. Vanhimmalla alueella sijaitsevat eläintarha, järvi vuokrattavine veneineen, puiston tunnetuimmat museot sekä Chapultepecin linna (Kansallinen historiallinen museo). Museoista huomattavin on Kansallinen antropologinen museo, jonka esikolumbiaanisen taiteen kokoelma on maailman suurin. Muita merkittäviä museoita ovat Modernin taiteen museo sekä Tamayo-museo, joka esittelee meksikolaisen maalarin Rufino Tamayon taidetta sekä kansainvälistä nykytaidetta.Puiston toinen osa avattiin vuonna 1962. Siellä sijaitsee kaksi huvipuistoa, kaksi järveä, nykyinen presidentin virka-asunto Los Pinos, lasten museo Papalote, urheilupaikkoja, ravintoloita ja kahviloita. Siellä on myös hautausmaa, johon on haudattu useita presidenttejä sekä kuuluisia taiteilijoita kuten maalari Diego Rivera ja sekä laulaja-näyttelijä Augustin Lara.Puiston kolmas osa on luonnontilaisin ja vähiten vierailtu. Kasvien ja eläinten lisäksi siellä on mm. arkkitehtuurikoulun toimipiste ja liikuntamahdollisuuksia. Tämä osa puistosta avattiin vuonna 1974.HistoriaChapultepec on ollut kaikille avoin kaupunkipuisto vuodesta 1530. Juuret ulottuvat kuitenkin kauemmas: puisto sai nimensä tolteekeilta, jotka hallitsivat Meksikon laaksoa 900-luvulta 1100-luvulle. Chapultepec merkitsee tolteekkien puhumalla nahuatlin kielellä heinäsirkkakukkulaa. Tolteekkien jälkeen atsteekit pitivät paikkaa pyhänä ja tekivät siitä hallitsijoidensa viimeisen leposijan.