Meteora 2.9

Meteora on luonto- ja luostarialue Kalampákan kunnassa Thessaliassa keskisessä Kreikassa. Alueella sijaitsee useita ortodoksisia luostareita, jotka on rakennettu luonnon hiekkakivikallioon ajan saatossa muovaamien korkeiden kalliopylväiden päälle.Meteora on Kreikan toiseksi suurin ja merkittävin luostarialue Athosvuoren jälkeen. Alueella on nykyisin kuusi toiminnassa olevaa luostaria, joista suurin on Suuren Metéoron luostari. Luostarit on pääosin rakennettu 1300–1500-luvuilla. Meteora on Unescon maailmanperintökohde.HistoriaMeteoran kalliomuodostelmat ovat muovautuneet maan liikkeiden ja eroosion seurauksena tertiäärikaudella noin 60 miljoonaa vuotta sitten. Alue oli alun perin meren alla. Muodostelmat syntyivät, kun maanpinta alueella kohosi ylöspäin ja alue muodosti ylängön. Samalla kalliot murtuivat. Ajan kuluessa halkemat ovat kuluneet yhä suuremmiksi ja kestävimmät kohdat ovat jääneet pystyyn suuriksi pylväiksi. Muodostelmia ovat muovanneet sekä vesi että maanjäristykset.Ensimmäiset erakkomunkit asettuivat Meteoran alueelle 1000–1100-luvulla. Alkuvaiheessa munkit asuivat alueen kallioluolissa. Viimeistään 1100-luvulla alueella oli pieni Panagía Doúpianin kirkko. Ensimmäiset luostarit perustettiin alueelle 1300-luvulla, kun munkit tarvitsivat parempaa suojaa turkkilaisten valloitettua Thessalian alueen. Alue on ollut vuosisatoja rajaseutua, jolla ovat hyökkäilleet myös mm. venetsialaiset, albaanit, normannit ja Napoleon. Luostarit toimivat turvapaikkoina, sillä niihin oli äärimmäisen vaikeaa päästä: niihin kuljettiin joko pitkillä tikkailla tai vinssin ja nostokorin (tai verkon) avulla. Vinssi oli ainoa tapa tuoda tavaraa, myös rakennusmateriaalia luostarialueelle.