Sfinksi 1.32

Sfinksi on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen leijona tai hirviö. Ensimmäiset tunnetut sfinksiveistokset valmistettiin muinaisessa Egyptissä. Egyptiläinen sfinksi kuvasi yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvoja, sekä leijonan ruumista, jolla pyrittiin korostamaan patsaan esittämän henkilön voimaa ja mahtia. Myöhemmin kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi tarustoaan. Heidän sfinksinsä oli yleensä naispuolinen.Egyptiläinen sfinksiGizan sfinksiKuuluisin sfinksi sijaitsee Gizan kolmen pyramidin vieressä. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.Sfinksin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, vaikka useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao Khafrea. Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä afrikkalaisina mutta Khafren piirteitä eurooppalaisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, Djedefraa, josta tiedetään hyvin vähän.Muita egyptiläisiä sfinksejäVaikka Gizan sfinksi on suurin Egyptissä olevista sfinkseistä, se ei suinkaan ole ainoa. Muinaisessa Theban kaupungissa on kahta temppeliä (Karnak ja Luxor) yhdistävä sfinkseillä reunustettu käytävä. Kolmen kilometrin pituisen käytävän molemmin puolin on koko matkalta vierekkäin sfinksejä, joilla on Amon-jumalaa kuvaava pässin pää. Myös muinaisen Memfiksen kaupungin lähellä on alabasterista kaiverrettu sfinksi. Seuraavat sukupolvet eivät ehkä näe sfinksiä, koska tulvat saattavat hukuttaa sen.